EU-direktiivi uhkaa ajaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin

EU-direktiivi uhkaa ajaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin

Julkaistu: 07.03.2023

EU:ssa parhaillaan uusittava energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi. EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa.

EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Jos direktiivi toteutuu nyt parlamentille ehdotetussa muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja, on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset 31.12.2032 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.

Korjausten kustannukset olisivat Kiinteistöliiton arvion mukaan koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, eli vuosittain noin 2,1 miljardia euroa vuoden 2032 loppuun saakka.

”Jos energiatehokkuusdirektiivi toteutuu esitetyssä muodossa, se aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille suuria haasteita. Kasvavalla määrällä kotitalouksia ja taloyhtiöitä on jo nykyisinkin vaikeuksia saada rahoitusta korjauksiin. Energiatehokkuuden parantaminen erillään muusta asuinrakennuksen korjaustarpeesta on kallis ja kustannustehotonta tapa tavoitella päästöjen vähentämistä. Korjauspakko koskisi myös sellaisia asuinrakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä. Se on rahan ja materiaalisten resurssien tuhlaamista”, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Omakotiliiton mukaan direktiiviesitystä pitää parantaa siihen suuntaan, että sillä voidaan saavuttaa EU:n asettamia ilmastotavoitteita, mutta joka on samalla yleisesti hyväksyttävissä ja tosiasiallisesti toteutettavissa. Tulevan kevään EU-kolmikantaneuvotteluissa on varmistettava kansalaisten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Jäsenvaltioille tulee varmistaa riittävä päätöksentekovalta ja mahdollisuus valita sopivimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Tämä direktiivi tulee koskettamaan uudella tavalla jokaista kansalaista kaikissa EU-maissa. Nyt on keskeistä, että päätöksenteossa tullaan huomioimaan teknistaloudelliset näkökulmat pakkoremonttivaatimuksissa, eikä ajeta ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Taantuvilla alueilla paljon taloja, joiden korjaaminen ei ole perusteltua

Eri puolilla Suomea sijaitsee etenkin taantuvilla alueilla rakennuksia, joilla ei ole enää lähitulevaisuudessa käyttöä. Käytöstä poistuvien rakennusten remontointia ei voida pitää taloudellisesti perusteltuna tai materiaalien käytön kannalta resurssiviisaana.

”Kategorinen määräys remontoida näin suuri osa rakennuksista kymmenen vuoden kuluessa kuumentaisi markkinoita ja nostaisi hintoja. Tämä lisäisi asunnonomistajien ahdinkoa entisestään”, Harri Hiltunen ja Marju Silander varoittavat.

Lisätiedot medialle:

Harri Hiltunen, toimitusjohtaja

Kiinteistöliitto

puh. 050 5511295

Marju Silander, toiminnanjohtaja

Suomen Omakotiliitto

puh. 045 7200 626

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.